Nyt tulee podcasteihin hurahtaneen tunnustuksia ja suosituksia. Olen nimittäin ihan hurahtanut niihin ja kuljetan niitä aina mukanani siltä varalta, että päivään mahtuu yksinäinen hetki, jolloin voi pistää napit korviin ja keskittyä kuuntelemaan. Varsinkin silloin kun ajatukset pyörivät vimmaisesti jonkin asian ympärillä, on mahtavaa nollata pää ja kuunnella vaan. Viimemainittu tekniikka toimii etenkin iltaisin, kun on aika pistää pää tyynyyn ja päästää irti omista ajatuksista.
Podcastien huonoin ominaisuus on se, että termille ei ole kunnollista suomennosta. Jos olisi, niiden suosio kasvaisi varmasti nykyistä nopeammin.
Minä pistän usein iPod Shufflen napit korviin kun olen yksin jossain (muualla ku töissä). Esim. vajaan puolen tunnin kävelytyömatka sujuu jopa liian nopeasti, kun juuri ja juuri saa kuunneltua puolikkaan Aristoteleen kantapään tai Markus Kajon, mutta Taustapeilipäivinä sentään Peter Nymanin pyöreän pöydän kokonaan. Ulkomaisista olen viime viikkoina löytänyt BBC:n Digital Planetin ja kanadalaisen CBC:n Sparkin, jotka ovat ammattimaisesti vedettyjä ja ääniteknisesti hyvin toteutettuja verkkomaailman ilmiöihin painottuneita keskusteluohjelmia. Suomenkielisistä niille pärjäävät hyvin Tuhat sanaa ja Sula pinta, joissa myös on inhimillinen näkökulma verkkoelämään. Kirjastomaailman puolelta brittiläinen LISNews on ok, mutta toteutus joskus vähän sekamelskaa ja tekninen laatu vaihtelee.
Suosikkeihin kuuluu myös Naurispaja, jossa on jotakin mahtavan lämminhenkistä ja inhimillistä, vaikka naiset puhuvatkin myös painavaa ympäristöasiaa joka jaksossa. Puhujainkulmaa ja Hessun kahvilaakin joskus kuuntelen, mutta niissä on unisaduksi liian raju (=kovaääninen) meininki, ja kahvilan puolella musaakin joukossa, niin että niiden kuuntelu sopii vain tietoisempiin kuunteluhetkiin. Nääs ku illalla kuunnellessa niistä virkistyy liikaa :-)
marraskuu 6, 2008 kello '10:20'
Minulle on käynyt ihan samalla tavalla podcastien kanssa – voi melkein sanoa, että olen vallan addiktoitunut. Podcastien myötä olen löytänyt uudelleen myös “vanhat” äänikirjat, joko cd-levyllä tai c-kasetilla (!). Kotityöt sujuvat sutjakkaasti ja niitä tulee tehtyäkin enemmän, kun on hyvä äänikirja odottamassa.
Omat podcast-suosikkini ovat Ted-talks ja The Moth . Edellisessä maailman huiput käsittelevät aiheita tieteestä taiteisiin, yhteiskunnasta politiikkaan. Aivan mahtavia esityksiä, jotka saa joko äänitiedostona tai videona. The Moth on keskittynyt tarinankerrontaan livenä; esiintyjiä on kirjailijoista näyttelijöihin ja taiteilijoihin.